Laihdutusohjaajat ry:n koulutuspäivät 17.5.2002 Lord Hotel, Helsinki

Luentolyhennelmät:

MITÄ TIEDÄMME LIHAVUUDEN VAIKUTUKSESTA TERVEYTEEN?
PROFESSORI AILA RISSANEN

  • Tai niin kuin luennoitsija alussa sanoi, pikemminkin “mitä tiedämme painon laskun vaikutuksesta terveyteen? “
  • Ylipaino on riskinä melkeinpä kaikkiin kroonisiin sairauksiin osteoporoosia lukuun ottamatta;
  • Diabetes Prevention Study in Finland (DPS): Viiden vuoden seurantajakson aikana tehostetun ruokavalio- ja liikuntaohjauksen todettiin alentavan diabetesriskiä 58 %.
  • Jo 5% painonlasku on merkittävä tulos monissa ns. lihavuustaudeissa.
  • Liikunnan lisääminen tärkeää mutta ei yhtä merkittävää kuin painon lasku Rissasen esittämien tutkimusten valossa.
  • Jo muutaman (3) kg:n painonlisäys tuplaa diabetesriskin
  • Miten pysyvä painon lasku näkyy esim. tyypin 2 diabeteksessa?
    • lääkityksen tarpeen väheneminen
    • verensokeriarvojen paraneminen
    • kuolleisuuden väheneminen
    • aikuisiän diabeetikot laihtuvat hitaammin kuin ei-diabeetikot….syytä ei tiedetä
    • mikäli 15% painonlasku säilynyt 6 vuotta, laskevat lääkekustannukset 1/6:aan

SEPELVALTIMOTAUTIRISKI pienenee selkeästi laihtumisen myötä ja kuolleisuus vähenee

  • sepelvaltimotaudissa sydänoireitten väheneminen näkyi tutkimuksissa jo 6kg painon pudotuksella

HYPERTENSIO:

  • painon laskiessa 3-9% laskee sekä systolinen että diastolinen RR 3 mmHg
  • diastolisen paineen lasku ei ole kaikilla pysyvä, vaikka paino ei nousisikaan

RASVA-AINEENVAIHDUNTA:

  • triglyseridit laskevat n 0.8-0.9% / kg painon lasku
  • HDL-kol nousee n 1% / kg painon lasku
  • laihtumisella vähän vaikutusta kokonaiskolesteroliin

ASTMA:

  • lääkkeiden käytössä selkeä väheneminen
  • laihduttaminen tulossa astman käyväksi hoidoksi

SYÖPÄ:

  • ei selkeää näyttöä että laihtuminen estäisi syövän synnyn
  • ylipainolla kuitenkin osuus rinta-, kohtu-, ruokatorvi-, paksusuoli- ja munuaissyövissä
  • laihdutusleikatut, joilla paino laskenut, kokivat elämänlaatunsa niin hyväksi, että valitsisivat ennemmin jonkun sairauden kuin uuden lihavuuden (esim. olisivat mieluummin sokeita)

BMI JA KUOLLEISUUS:

  • keski-ikäisillä kuolleisuus pienemmillään kun BMI 25 ja kohoaa tasaisesti BMI:n laskiessa ja noustessa
  • painon laskiessa tarkoituksettomasti kuolleisuusriski kasvaa; suojaavien asioiden menettäminen? Ravintovarastot ehkä tärkeitä vanhemmiten
  • tarkoituksellinen painonlasku ei lisää kuolleisuusriskiä
  • painon nopealla laskulla ja taas lihomisella voi olla vaikutusta, sillä tietoisesti laihduttaneet tai “laihdutelleet” lihoivat helpommin

ONKO LAIHDUTTAMISELLA HAITTOJA?

  • lihaskudoksen väheneminen
  • ahmimisen laukaiseminen
  • vaikutus immuniteettiin
  • erään tutkijaryhmän mukaan rasvakudos varastoi ympäristömyrkyt, jotka laihtuessa lähtevät liikkeelle

YHTEENVETONA

  • Ohjauksessa keskityttävä suuririskisiin henkilöihin ja erityisesti painonnousun estämiseksi
  • Muita ohjattava terveyttä edistäviin elämäntapoihin, ei niinkään laihduttamiseen
  • Jos ihminen on terve eikä kuulu riskiryhmään kroonisten perinnöllisten tautien puolesta tai on eläkeikäinen, ei laihduttaminen ole lääketieteellisistä syistä niin olennaista Rissasen mielestä.

AIKUISTEN LIHAVUUDEN HOITOSUOSITUS KÄYTÄNNÖSSÄ
YLILÄÄKÄRI PERTTI MUSTAJOKI

PAINONHALLINNAN OHJAAJA TULOKSELLISEN OHJAUSTILANTEEN SUUNNITTELIJANA JA TOTEUTTAJANA
TERVEYDENHUOLLON LEHTORI ANNELI KEKKONEN
ASIAKAS on aina pääosassa !
Tuloksellisen ohjaustilanteen ( = oppimistilanteen) elementit:

  1. Sisällöllinen tavoitteenmäärittely: huomioidaan asiakkaan tavoitteet
  2. Sisäinen motivoituminen
  3. Itseohjautuvuus ja itsearviointi
  4. Ohjaaminen ja tukeminen
  1. SISÄLLÖLLINEN TAVOITTEENMÄÄRITTELY
    • Tehtävät:
      • kokonaiskuva opittavasta asiasta ( myös asiakkaalle )
      • oppimisen etenemisjärjestys
      • oppiminen tietoiseksi
      • oppimisen suuntaaminen oleellisiin asioihin
      • oppimisen jatkuva arviointi : positiivinen palaute heti kun toiminta mennyt positiiviseen suuntaan, myöhemmin palkitsee itse itsensä
    • Vaiheet:
      1. Määritellään haluttu lopputulos (asiakas määrittelee)
      2. Selvitetään aiemmat kokemukset ( pettymykset ym)
      3. Suunnitellaan minkä vaiheiden kautta päästään haluttuun lopputulokseen ( realistisuus, pitkäaikaisuus)
      4. Kuvataan kartaksi ( A4) toiminnan kokonaisuus ja osavaiheet orientaatioperusta
      5. Arvioidaan toimintaa suhteessa orientaatioperustaan ja jatketaan taas kohtaan 1 jne.
  2. SISÄINEN MOTIVOITUMINEN
    • riippumaton ulkoisista palkkioista ja/tai sosiaalisista yllykkeistä
    • motivoitumisen tärkein tekijä on ILO oppimiseen
    • oppiminen on kiinni motivaatiosta: täytyy haluta jotakin, täytyy huomata jotakin (esim. miten haluan tehdä), täytyy tehdä jotain ja täytyy tehdä jotain, mitä on halunnut ( auttaa tekemään muuta, mikä ei ole niin innostavaa) aiheesta kirjassa: Vakkuri 1999:Opi tehokkaammin-Opi oppimaan
    • oppimiseen vaikuttavat: ohjaajan persoonallisuus, yhteistoiminnalliset oppimistavat, selkeät tavoitteet ja avoin toiminta
    • Flow-teoria: “virtauskokemus” motivaation kriteerinä emotionaalisesti positiivisia kokemuksia
      • edellytyksenä riittävät haasteet
      • syntyy autotelista (itseohjautuvaa) toimintaa
    • Ohjaajan tehtävänä tukea asiakasta
    • Tiedoissa: taustan selvittely, toimintavaihtoehdot, tavoitteen asettaminen tieto hoidosta, avusta, tuesta ja myös näiden rajallisuudesta. kirjallinen materiaali valittava tarkkaan (piiloviestintä!)
    • Tahdossa: sisäisen motivoitumisen, itseluottamuksen ja tulevaisuususkon tukeminen
    • Toiminnassa: tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen, neuvonta
  3. ITSEOHJAUTUVUUS JA ITSEARVIOINTI
    • Toivotut teot eivät toteudu vahingossa; ne edellyttävät omaehtoista ponnistelua ja toisilta saatavaa tukea.
    • Tapahtumien hallittavuus:
      • Ulkoinen ei-persoonallinen hallinta (onni ,sattuma, kohtalo)
      • Ulkoinen persoonallinen hallinta ( ohjaaja ym merkittävät henkilöt)
      • Sisäinen persoonallinen hallinta (oma tietoinen, tai mielihalut )
      • Asiakkaan tukeminen tapahtumien hallitsemisessa
      • tue oivalluksia
      • ohjaa lähikehityksen vyöhykkeelle
      • tue omapäisyyttä
      • ole ankara ja vaativa
      • tee oppimissopimuksia
      • mahdollista kasvuryhmät
      • tue pysyvyyden kehittymistä
    • Arviointiin positiivinen lataus: vahvuuksien etsiminen, mahdollisuuksien osoittaminen, kehitystarpeen selventäminen, rohkaiseminen
    • Kirja: Ojala, Uutela: 1993: Rakentava vuorovaikutus WSOY
  4. OHJAAMINEN JA TUKEMINEN
    • Vuorovaikutusosaaminen:verbaalinen ja non-verbaalinen
    • Tunneosaaminen: kyky käsitellä tunteita
    • Kohtaamisen pedagogiikka:
      • halu ymmärtää ja arvostaa toista
      • halu ja kyky olla psyykkisesti läsnä
      • vastavuoroinen sisäisten kokemusten jakaminen
      • kuunteleminen
      • välittäminen ja vastuu toisesta
      • molemminpuolinen hyvän olon ja yhteisyyden kokemus
  5. IDEOITA:
    • Vertaisohjaus ja vertaisarviointi
    • Ongelmaperustainen oppiminen ( PBL)
    • Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO)
    • Vaihtoehtopedagogiat

    LOPUKSI TOVE JANSSONIA:
    On niitä, jotka lähtevät ja toisia, jotka jäävät niin on aina ollut.
    Kukin saa valita itse mutta on valittava ajoissa eikä koskaan saa antaa periksi.

PAINONHALLINNANOHJAUS KÄYTÄNNÖSSÄ:
“OIVALLUS, JONKA HALUAN JAKAA…”
ERIKOISSAIRAANHOITAJA MARJA-LEENA SUNI, IMATRA

  • Tavoitteiden miettiminen ja kirjaaminen tärkeintä
  • Mietimme omia oivalluksiamme, jotka koottiin toivottavasti kaikkien käyttöön

MITEN SELVIÄN VAIKEASTI LAIHTUVAN RUNSAASTI RAVINNOSTA TIETÄVÄN KANSSA?
RAVITSEMUSTERAPEUTTI TUULA HEIKIKINEN, HELSINKI

  • Onko itseään tai ohjaajaa huijaavia asiakkaita?
  • Taustojen selvittely: ruokapäiväkirja, painonkehityksen historia, arvioitu energiankulutus, liikunta
  • Syitä: alhainen energiankulutus, PAV pienenee iän myötä, fyysinen aktiviteetti laskee, hormonitoiminnan muutokset, lääkitykset, sairaudet, yleisen aktiivisuuden väheneminen
  • Tavoitteen määritys ja pitkäjänteinen toiminta
  • Elämäntapamuutosten hyödyt
  • Ruokavalioksi pääasiassa kasvikunnan tuotteita/osa VLCD/ n .1000 kcal/vrk hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja
  • Arkiliikunta -> lihavuuden ennaltaehkäiseminen hauskempaa kuin laihduttaminen

TYÖTERVEYSHOITAJA TARJA KOSTIAINEN, HELSINKI

  • Oli ohjannut työterveyshuollossa ryhmää osaksi sähköpostin kautta. Ryhmä oli samasta työpaikasta. Tarja kävi pitämässä harvakseltaan alustuksia ja väliaikoina ryhmä kokoontui itsekseen säännöllisesti viikoittain. Tarja lähetti sähköpostitse väliaikoina ryhmälle tehtäviä ja ryhmäläiset voivat ongelmissaan ottaa yhteyttä sähköpostin kautta. Positiivista oli, että ryhmä oli tyytyväinen ja kaikki tekivät aktiivisesti tehtävät. Negatiivista se, että ohjaaja ei aina ollut postin ääressä ja vastailu oli joskus aikaa vievää.

OPETUSHOITAJA MAIJA OJALA, TAMPERE

  • Projekti terveyskeskusten kanssa ryhmähoidon aloittamiseksi
    • työyhteisön tuki ensiarvoisen tärkeää
    • moniammatillinen tiimi
    • pienin askelein eteneminen
    • tiedon “kaatamisen” sijasta tilaa oivalluksille
    • erilaisia työkaluja
    • liikunnasta voimavaroja arkeen
    • tiedon yksilöllinen soveltaminen

SANATON VIESTINTÄ VUOROVAIKUTUKSESSA
NÄYTTELIJÄ TUULA PIEPPONEN

  • Näyttelijä Tuija Piepponen hauskutti yleisöä karrikoimalla käyttäytymistämme erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Siinä jäi ajattelemisen aihetta varmaan kaikille.

UUSI PUHEENJOHTAJA JA HALLITUS

Vuosikokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Tarja Kostiainen ja kolme uutta jäsentä hallitukseen. Koulutuspäivät päättyivät tutustumalla kreetalaiseen ruokaan ravintola Knossoksessa.

Takaisin Yhteenvedot koulutuksista -sivulle