Tämä artikkeli on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi:

Salasana:

Tämä artikkeli on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi:

Salasana:

Tämä artikkeli on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi:

Salasana:

Tämä artikkeli on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi:

Salasana:

Tämä artikkeli on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi:

Salasana:

TULOKSISTA TEKOIHIN

7.5. 2010 Hämeenlinnan Vanha verkatehdas

Koulutukseen voit ilmoittautua 1.4.2010 mennessä sähköpostitse info@painonhallintaohjaus.fi tai postittamalla alla olevan ilmoittautumislomakkeen osoitteeseen:
Kirsi Heinonen, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere.

Huom. Muista kertoa alla olevat tiedot ja ilmoittaa tarkka laskutusosoite, osallistumismaksu laskutetaan ilmoittautumistietojen perusteella!

Osallistumismaksu lähetetään ennen koulutusta etukäteen ilmoitettuun laskutusosoitteeseen.

ILMOITTAUTUMISLOMAKE (kirjoita tekstaten)

Nimi: _____________________________________________________________________
Osoite:_____________________________________________________________________
Ammatti:____________________________________________________________________

Puhelin: _____________________________________________________________________

Sähköposti:___________________________________________________________________
Erityisruokavalio: _______________________________________________________________

Laskutusosoite, jos muu kuin yllä:

____________________________________________________________________________

Osallistumismaksu:         Jäsen            _______     100 €

Ei jäsen       _______     150 €

Osallistumismaksu sisältää ohjelmaan merkitys lounas- ja kahvitarjoilut.

ILMOITTAUTUMINEN  1.4.2010 mennessä, kiitos!

Yhdestoista Euroopan lihavuuskongressi järjestettiin Wienissä. Kongressin pitopaikkana oli Hofburgin komean keisarillisen palatsin kongressikeskus, jonne oli kokoontunut lihavuustutkijoita useita tuhansia. Kongressin maskottina oli hedelmällisyyden symboli Willendorfin Venus. Tämä yksitoista senttimetriä korkea 25000 vuotta vanha figuuri on nähtävillä Wienin Luonnonhistoriallisessa museossa.

Sateliitit: Esimerkkinä “Food based strategies for weight management” -ohjelma. Yhtenä esityksenä oli Saksassa tehty hoitotutkimus, jossa käytettiin aterian korvaus-valmistetta 200-300 kcal/annos osana vähäenergiaista ruokavaliota. Valmisteen käyttö tutkimuksen alusta lähtien paransi pitkäaikaista painonhallintaa verrattuna kontrolliryhmään. Seuranta-aika oli neljä vuotta.

Yhteisluennot: Aiheina mm.geenit ja ympäristö, painon vaihtelun terveysvaikutukset (Rissanen, Suomi) ja kattava katsaus kaupallisista lihavuuden hoitomenetelmistä ja -keinoista (Rössner, Ruotsi ).

Väittelyt: Kahtena päivänä ohjelma päättyi debattiin. “Painon nousu 2-tyypin diabeteksen hoidossa on hyväksyttävä 21:lla vuosisadalla”.Väitteen vastustaja (Hauner, Saksa ) totesi, että yhtä suurilla taloudellisilla ja muilla panostuksilla kuin mitä nyt käytetään mm. kohonneen verensokerin ja verenpaineen hoitoon, voitaisiin lihavuuden hoitoa räätälöidä yksilöllisesti jokaiselle ylipainoiselle potilaalle sopivaksi. “Liikunnan liittäminen laihdutusohjelmaan ei kannata” -väitteen vastustaja (Fågelholm, Suomi) esitti vankat perustelut väitteen puolesta puhujalle (Astrup, Tanska ).

Katsaukset: Lihavan diabeetikon hoitoon liittyvässä esityksessä tuttu käyttäytymiskehä (Golay, Sveitsi): Stimulus (virike, ärsyke) -> congnitio, mitä ajattelen? -> tunne, mitä tunnen?-> Käyttäytyminen, miten toimin? Miten teen? -> Seuraukset. Liiallisen syömisen saattaa laukaista ruuan näkeminen, nälän tunne, itseltä “kielletty” ruoka, ostoksillaolo, ruuan valmistus tai tunnetekijät kuten stressi, väsymys, pitkästyminen, huolet, masentuneisuus, yksinäisyys.Yhtenä ratkaisukeinona on tärkeää4 oppia rentoutumaan ja vähin mistä voi aloittaa on “Sit down and breathe deeply”. Golay’n mielestä hoitaessamme potilaita me emme ole oikein hyviä kuuntelijoita. Luentoja oli myös lihavuuden aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle ja kustannus / hyöty -suhteesta mm.lääkekulujen korvausmenettelyissä. Esittelijät olivat huolissaan lihavuuden hoidon asemasta muihin sairauksiin nähden hoidon aiheuttamien kustannusten korvaamisessa. Joutuuko potilas tulevaisuudessa kokonaan maksamaan mm.lihavuuden hoitoon määrätyn lääkehoidon ilman yhteiskunnan tukea?

Workshopit: Tutkijat esittivät kongressipäivinä omien tutkimusten ja tutkimusryhmien tuloksia. Aiheina olivat rasvakudokseen, geeneihin, lasten lihavuuteen, syömiskäyttäytymiseen, terveellisiin elämäntapoihin, liikuntaan, lääke- ja kirurgiseen hoitoon ja diabetekseen liittyviä esityksiä. Esimerkki: Suomalaisten tekemä kolme vuotta kestänyt 2-tyypin diabeteksen ehkäisytutkimus, jossa elintapamuutosohjauksen avulla pystyttiin tehokkaasti estämään diabetekseen sairastuminen ja jossa ensimmäisen vuoden painon muutos ennusti hyvin diabetekseen sairastumisriskin koko tutkimuksen seuranta-aikana.

Posterinäyttely antoi kuvan siitä, minkälaisia tutkimuksia on tehty ja tehdään esimerkiksi lihavuuden hoitomenetelmien vaikuttavuuksista.

Sosiaalinen ohjelma: Saimme nauttia mm. Strauss’n musiikista kuuluisassa Musikverein’ssa.

Yhteenveto: Suomen Laihdutusohjaajayhdistys lähetti oman edustajansa ensimmäistä kertaa lihavuuskongressiin. Olemme todennäköisesti Euroopassa ainoa maa, jossa painonhallinnan ohjaajilla on oma yhdistys. Minulla oli tilaisuus kertoa kiinnostuneille yhdistyksemme toiminnasta. Kongressissa sai hyvän yleiskuvan siitä, minkälaisia tutkimuksia lihavuudesta on viime aikoina tehty. Wienin kongressissa olisin tosin kuunnellut mielelläni enemmän tuloksia lihavuuden hoitotutkimuksista ja eri hoitokäytännöistä. Luentosalien pieni koko esti joidenkin esitysten kuuntelun, koska saleihin ei aina kaikki halukkaat mahtuneet.

Seuraava maailman lihavuuskongressi pidetään 22-29.08.02 Brasiliassa ja Euroopan kongressi HELSINGISSÄ vuonna 2003. Suomen Lihavuustutkijat ry. on aloittanut Helsingin kongressin valmistelutyöt. Toivottavasti yhdistyksellämme on Helsingin kongressissa tilaisuus esitellä toimintaansa ja tukea jäsenten osallistumismahdollisuutta. Terveisenä kongressin järjestäjille on toive saada ohjelmaan selkeä aihekokonaisuus lihavuuden hoitotutkimuksista ja hoitokäytännöistä ja riittävän suuret luentotilat, niin että jokaisella on mahdollisuus kuunnella valitsemiaan esityksiä.

Marjaana Korpinen

Lisätietoja: marjaana.korpinen@kolumbus.fi

Takaisin Yhteenvedot koulutuksista -sivulle

Luentolyhennelmät:

Ravitsemusneuvonnan esteet, FM Raimo Lappalainen

Raimo Lappalainen luennoi aiheesta, mitä esteitä kohdataan asiakasneuvonnassa. Esteitä on tunnistettavissa sekä neuvojassa että asiakkaassa. Esteet on hyvä huomioida ennakolta, tarvitaan sensitiivisyyttä asiakkaalle. Asiakkaan esteitä ovat mm. asiakas ei ole valmis muutoksiin, arvot ja tavoitteet epäselviä, halu päästä helpolla. Asiakas käyttää aina samoja ratkaisumalleja tai ei halua kokea epämiellyttäviä asioita. Ohjaajan esteiksi hän mainitsi sen että ei kuunnella mitä asiakas haluaa tai mihin hän on valmis, edetään liian nopeasti. Ohjaaja haluaa liikaa, liian suuria tavoitteita. Ohjauksesta voi puuttua rakenne tai se on liian jäykkä. Ohjausta ei saisi ottaa liian vakavasti. Raimo Lappalainen esitti kysymyksen: Jos elämäntapa muutosta on yritetty jollakin tavalla ja tuloksia ei synny, miksi sitä pitäisi jatkaa taas samalla tavalla? Neuvonnassa on hyväksyttävä myös avuttomuuden tunne. Kaikkiin ongelmiin ei ehkä juuri tällä hetkellä ole ratkaisua, täytyy oppia sietämään avuttomuudentunnetta. Tämä tunne on monesti muutoksen alku. Monesti yritämme mennä liian nopeasti asioissa eteenpäin, on hyvä varata aikaa miettiä asiakkaan ARVOJA. Miten tärkeäksi hän kokee painonhallinnan elämässään? Lappalaisen mukaan neuvonnassa on useasti ohitettu asiakkaan motivaatio -ongelmat ja hänen sitoutumisensa, arvonsa ja tavoitteensa. Painonhallinta on aina asiakkaan oma päätös. Lappalainen suosittelee ottamaan ongelmaan välimatkaa ja miettimään mitä on jo yritetty, mikä on toiminut ja mikä ei. Lappalainen suosittelee: muutos- ja kokeiluajattelua ( asiakas valitsee itse), ongelmaratkaisuperiaatteita ( uusia ideoita), valitsemaan sopivia alueita kiinnostuksen mukaan sekä yksilöllistä muutosta.

NLP:n mahdollisuuksista muutoksessa ja painonhallinnan ohjauksessa luennoi FM, NLP Trainer Soili Hämäläinen

Soili Hämäläisen mukaan kielellä voi vaikuttaa mieleen ja jokainen muodostaa todellisuudesta oma karttansa. Erilaisuuden tajuaminen on avain toisen maailmaan. Painonhallinnassa tärkeää tavoitteen selkiyttäminen ja myönteinen muotoilu. Miksi laihdutuskuurit eivät ole toimineet, kysyy Hämäläinen, koska laihduttaminen on aktivoinut sen mistä on kokoajan haluttu päästä eroon: syömisestä. Kun koko ajan ajattelee syömistä, on vaikeaa olla syömättä. Hämäläinen kertoi, että asiat tapahtuvat kaksi kertaa, ensin mielessä, sitten todellisuudessa. On luotava mielikuviin myönteinen kuva itsestä = tavoite. Se ei saa aktivoida ajattelemaan kielteisiä asioita. Tavoitemielikuvaa tulee työstää aktiivisesti päivittäin: visualisoimalla, unelmoimalla ja positiivisella mielikuvaohjauksella. Huonoja toiminta- ja ajatusmalleja voi muuttaa, muutos edellyttää olemassa olevien mallien tarkkaa selvittämistä. Muuten ei voi tietää, mitä muutetaan. Mallit voidaan purkaa auki mielleketjuiksi ja varsinainen amaan yksittäiseen mielteeseen. Soili Hämäläinen suosittelee ruokapäiväkirjan pitoa ja suhtautumista siihen tutkijan asenteella. Löydöt omasta ruokailusta voivat olla mielenkiintoisia. Oma asiantuntijuus merkitsee kaikenlaisen asiaan liittyvän tiedon lisäämistä ja tiedon lisääntyessä auttaa pääsemään tilanteen hallitsijaksi. Painon putoaminen tulee suhteuttaa siihen, kuinka kauan nykyisen painon saavuttaminen on kestänyt. Ei ole uskottavaa, että 10 vuodessa kertynyt paino häviäisi parissa kuukaudessa ja pysyisi poissa luennoi Hämäläinen. Painonhallinnassa onkin NLP-näkökulmasta katsottuna pikemminkin kysymyselämäntavasta. Ja elämäntapaan kuuluu ihminen psyykkisenä ja fyysisenä kokonaisuutena. Soili Hämäläinen suosittelee myös aika-lisä ajatusta, jonka aikana voidaan esim. kokeilla lyhyttä rentoutumista.

NLP-trainer Marja -Leena Savimäen luento käsitteli myönteistä minäkuvaa ja painonhallintaa

Savimäki käyttää työssään NLP.tä sosiaalipanoraamamallia sekä draamapedagogiikkaa. Luennossaan hän otti näkökulmaksi sosiaalipanoraamamallin. Hän painotti minäkuvan muodostumisen ymmärtämisen olevan tärkeää myös painonhallinnassa. Ihmisestä itsestään löytyy ratkaisu hänen pulmiinsa, ja kun muutos on käynnistynyt, ulottuvat sen positiiviset vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Painonhallinnanhäiriöissä Savimäen mukaan on kysymys usein häiriöistä joko oman minän mielikuvaan tai oma minäkuvan pienuuteen. Vahvan yhteyden luominen omaan minään muuttaa tunnetta itsestä myönteisemmäksi ja siten alkaa tapahtua muutoksia esim. ruuan määrässä ja laadussa sekä suhteessa liikuntaan. Ymmärrys siitä, että meillä jokaisella on omanlainen maailmankuva ja erilaisten maailmankuviemme hyväksyminen ja toisen kuvan kunnioittaminen toimii eräänlaisena peilinä itselleen myös painonhallinnassa kertoi Marja -Leena Savimäki.

Ravitsemusterapeutti Oili Tikkanen puhui Puheen merkityksestä painonhallinnassa

” Mitä kieli edellä, sitä mieli perässä”. Puhe ja kieli synnyttävät mielikuvia. Sanavalinnat ja kielen rakenne vaikuttavat mielikuviimme vakuutti ravitsemusterapeutti Oili Tikkanen puheenvuorossaan. Omien kokemustemme kautta annamme sanoille erilaisia sisältöjä ja merkityksiä. Se, mitä jokin sana merkitsee itsellemme, voi toiselle merkitä jotain muuta, muistuttaa Oili Tikkanen. Motivaatio esim. painonhallintaa syntyy siitä, että ihminen kokee omaavansa mahdollisuuksia ja kykyjä vaikuttaa asiaan sekä keinoja asian toteuttamiseen. Sopivilla sanavalinnoilla ja kysymyksillä on mahdollista luoda motivoivia mielikuvia ja selkeämpiä tavoitteita. Esimerkiksi jos - ja kun - alkuiset lauseet tuottavat erilaisia mielikuvia. Kun teen sen?. herättää voimakkaita ,varmoja ja motivoivia mielikuvia verrattuna jos - sanaan. Myös aikamuodoilla on merkitystä. Minkälaisia mielikuvia ihmisille syntyy sanoista laihduttaminen, laihduttajan ruokavalio, kevyt ruokavalio, terveellinen ruokavalio? Entä painonhallinta? Ovatko mielikuvat motivoivia ja kannustavia vai ikäviä ja rajoittavia? Jonkin asian tekemisen pakko, varsinkin jos pakko koetaan ulkopuolelta asetetuksi, johtaa tuskin pysyvään käyttäytymisen muutokseen. Onnistuneen painonhallinnan taustalla on ihmisen oma halu tehdä tarvittavat muutokset sopusoinnussa itsensä kanssa.

Onko laihduttaminen ikuista? kyseli FT Sirpa Sarlio - Lähteenkorva

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva luennoi tutkimuksestaan mitkä seikat ovat vaikuttaneet laihtumisen pysyvyyteen. Hän luetteli tutkimuksestaan 7 vuotta sitten laihduttaneiden ja edelleen painonsa hallitsevien ihmisten ns. Onnistuneiden ominaisuuksia: Elämä on edelleen tiukkaa ja joustavaa tasapainottelua etu- ja jälkikäteen tarvitaan. Ratkaisumallit olivat yksilöllisiä, ei mitään kaavamaisia malleja. Tutkimuksen mukaan pelkästään terveys-arvona ei riittänyt motivoimaan painonhallintaan. Potilailla oli oma määritelmä terveydestään.Tutkimuksessa ilmeni että tarvitaan parempaa valmentamista tuloksen ylläpitämiseen. Sosiaaliset paineet painonhallintaa koetaan nykyisin melko suuriksi, esim. työpaikan saanti, työtehtävien sisältö saattaa olla kiinni työntekijän ulkoisista ominaisuuksista

LL. Jarmo Kaukua kertoi syksyllä ilmestyvästä LIHAVUUDEN KÄYPÄHOITO-SUOSITUKSESTA

Suositusta ovat työstäneet Suomen johtavat asiantuntijat lihavuudenhoidossa. Ohjeet ovat näyttöön perustuvia ja yhtenäistävät hoitokäytäntöä sekä tuovat uutta tietoa lihavuuden hoidosta. Suositukset soveltuvat Suomen terveydenhuoltoon . Ohjeet ovat suunnattu kansanterveydellisesti tärkeistä aiheista. Jarmo Kaukua kertoi suosituksen sisältävän uuden hyvän termin, mitätullaan käyttämään: LIHAVUUDEN PERUSHOITO, Lohduttavaa luennossa oli tieto, että jo 5 -10 % painonpudotus riittää terveysvaikutuksien saamiseen alkupainosta riippumatta. Lihavuuden Käypähoito -suositus on nyt lausuntokierroksella asiatuntijoilla ja ilmestyy syksyllä antaen uusia välineitä painonhallinan kanssa työskenteleville.

Koulutuspäivillä oli vieraana ja luennoitsijana ravitsemusterapeutti Birgit Hännikäinen

Birgit Hännikäinen kertoi Ruotsissa juuri toimintansa aloittaneen painonhallintaklinikan kehityksestä ja toteutuksesta. Luento oli mielenkiintoinen ja hän kertoi hyvin realistisesti myös vaikeuksista toteuttaa tämä unelma, taistella poliittisia pyöriä vastaan jne. Klinikka on kuitenkin aloittamassa toimintaansa ja luulemme varmasti tuloksista.

Liikunnanohjaaja Kirsi Heinonen järjesti halukkaille hauskan “liikuntatuokion” teemalla Kunnon kävelyn merkitys kehon ja mielen hyvinvoinnissa

Me kaikki etsimme elämässämme mielihyvää ja vältämme mielipahaa. Liikumme mikäli kehon liikuttaminen suo meille nautintoa. Lapsena on jokainen kokenut vapauttavaa liikunnan riemua. Tämän taidon olemme piilottaneet. Mutta siellä se on odottamassa, että joku hiukan koputtaisi kehoa. Liikunnan nautinto lähtee sisäisestä liikkeestä, johon keho lähtee mukaaan! Syy liikkumiselle ei saisi olla ulkokohtainen pakko vaan itsestä lähtevä halu liikkua. Liikunnan saralla törmää usein myös liikuntakuureihin kuten laihdutuskuureihin painonhallinnassa.Jotta liikunta löytäisi merkityksen arkielämässämme tarvitsemme perusteita liikunnan mielekkyydelle.

Vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus. Erovuoroisista ainoastaan Marja Riikonen halusi jättää hallituksen ja hänen tilalleen varajäseneksi valittiin teveydenhoitaja Jaana Vahtola Korson terveysasemalta.

Takaisin Yhteenvedot koulutuksista -sivulle

Luentolyhennelmät:

MITÄ TIEDÄMME LIHAVUUDEN VAIKUTUKSESTA TERVEYTEEN?
PROFESSORI AILA RISSANEN

• Tai niin kuin luennoitsija alussa sanoi, pikemminkin “mitä tiedämme painon laskun vaikutuksesta terveyteen? “
• Ylipaino on riskinä melkeinpä kaikkiin kroonisiin sairauksiin osteoporoosia lukuun ottamatta;
• Diabetes Prevention Study in Finland (DPS): Viiden vuoden seurantajakson aikana tehostetun ruokavalio- ja liikuntaohjauksen todettiin alentavan diabetesriskiä 58 %.
• Jo 5% painonlasku on merkittävä tulos monissa ns. lihavuustaudeissa.
• Liikunnan lisääminen tärkeää mutta ei yhtä merkittävää kuin painon lasku Rissasen esittämien tutkimusten valossa.
• Jo muutaman (3) kg:n painonlisäys tuplaa diabetesriskin
• Miten pysyvä painon lasku näkyy esim. tyypin 2 diabeteksessa?
  • lääkityksen tarpeen väheneminen
  • verensokeriarvojen paraneminen
  • kuolleisuuden väheneminen
  • aikuisiän diabeetikot laihtuvat hitaammin kuin ei-diabeetikot….syytä ei tiedetä
  • mikäli 15% painonlasku säilynyt 6 vuotta, laskevat lääkekustannukset 1/6:aan

SEPELVALTIMOTAUTIRISKI pienenee selkeästi laihtumisen myötä ja kuolleisuus vähenee

• sepelvaltimotaudissa sydänoireitten väheneminen näkyi tutkimuksissa jo 6kg painon pudotuksella

HYPERTENSIO:

• painon laskiessa 3-9% laskee sekä systolinen että diastolinen RR 3 mmHg
• diastolisen paineen lasku ei ole kaikilla pysyvä, vaikka paino ei nousisikaan

RASVA-AINEENVAIHDUNTA:

• triglyseridit laskevat n 0.8-0.9% / kg painon lasku
• HDL-kol nousee n 1% / kg painon lasku
• laihtumisella vähän vaikutusta kokonaiskolesteroliin

ASTMA:

• lääkkeiden käytössä selkeä väheneminen
• laihduttaminen tulossa astman käyväksi hoidoksi

SYÖPÄ:

• ei selkeää näyttöä että laihtuminen estäisi syövän synnyn
• ylipainolla kuitenkin osuus rinta-, kohtu-, ruokatorvi-, paksusuoli- ja munuaissyövissä
• laihdutusleikatut, joilla paino laskenut, kokivat elämänlaatunsa niin hyväksi, että valitsisivat ennemmin jonkun sairauden kuin uuden lihavuuden (esim. olisivat mieluummin sokeita)

BMI JA KUOLLEISUUS:

• keski-ikäisillä kuolleisuus pienemmillään kun BMI 25 ja kohoaa tasaisesti BMI:n laskiessa ja noustessa
• painon laskiessa tarkoituksettomasti kuolleisuusriski kasvaa; suojaavien asioiden menettäminen? Ravintovarastot ehkä tärkeitä vanhemmiten
• tarkoituksellinen painonlasku ei lisää kuolleisuusriskiä
• painon nopealla laskulla ja taas lihomisella voi olla vaikutusta, sillä tietoisesti laihduttaneet tai “laihdutelleet” lihoivat helpommin

ONKO LAIHDUTTAMISELLA HAITTOJA?

• lihaskudoksen väheneminen
• ahmimisen laukaiseminen
• vaikutus immuniteettiin
• erään tutkijaryhmän mukaan rasvakudos varastoi ympäristömyrkyt, jotka laihtuessa lähtevät liikkeelle

YHTEENVETONA

• Ohjauksessa keskityttävä suuririskisiin henkilöihin ja erityisesti painonnousun estämiseksi
• Muita ohjattava terveyttä edistäviin elämäntapoihin, ei niinkään laihduttamiseen
• Jos ihminen on terve eikä kuulu riskiryhmään kroonisten perinnöllisten tautien puolesta tai on eläkeikäinen, ei laihduttaminen ole lääketieteellisistä syistä niin olennaista Rissasen mielestä.

AIKUISTEN LIHAVUUDEN HOITOSUOSITUS KÄYTÄNNÖSSÄ
YLILÄÄKÄRI PERTTI MUSTAJOKI

• suositus löytyy www.duodecim.fi
• www.terveysportti.fi
• lääkärin cd-rom
• Duodecim-lehti nro 10 / 2002
• katso myös lyhyt interventio sivuiltamme

PAINONHALLINNAN OHJAAJA TULOKSELLISEN OHJAUSTILANTEEN SUUNNITTELIJANA JA TOTEUTTAJANA
TERVEYDENHUOLLON LEHTORI ANNELI KEKKONENASIAKAS on aina pääosassa !
Tuloksellisen ohjaustilanteen ( = oppimistilanteen) elementit:

1. Sisällöllinen tavoitteenmäärittely: huomioidaan asiakkaan tavoitteet
2. Sisäinen motivoituminen
3. Itseohjautuvuus ja itsearviointi
4. Ohjaaminen ja tukeminen

1. SISÄLLÖLLINEN TAVOITTEENMÄÄRITTELY
   • Tehtävät:
     • kokonaiskuva opittavasta asiasta ( myös asiakkaalle )
     • oppimisen etenemisjärjestys
     • oppiminen tietoiseksi
     • oppimisen suuntaaminen oleellisiin asioihin
     • oppimisen jatkuva arviointi : positiivinen palaute heti kun toiminta mennyt positiiviseen suuntaan, myöhemmin palkitsee itse itsensä
   • Vaiheet:
     1. Määritellään haluttu lopputulos (asiakas määrittelee)
     2. Selvitetään aiemmat kokemukset ( pettymykset ym)
     3. Suunnitellaan minkä vaiheiden kautta päästään haluttuun lopputulokseen ( realistisuus, pitkäaikaisuus)
     4. Kuvataan kartaksi ( A4) toiminnan kokonaisuus ja osavaiheet orientaatioperusta
     5. Arvioidaan toimintaa suhteessa orientaatioperustaan ja jatketaan taas kohtaan 1 jne.
2. SISÄINEN MOTIVOITUMINEN
   • riippumaton ulkoisista palkkioista ja/tai sosiaalisista yllykkeistä
   • motivoitumisen tärkein tekijä on ILO oppimiseen
   • oppiminen on kiinni motivaatiosta: täytyy haluta jotakin, täytyy huomata jotakin (esim. miten haluan tehdä), täytyy tehdä jotain ja täytyy tehdä jotain, mitä on halunnut ( auttaa tekemään muuta, mikä ei ole niin innostavaa) aiheesta kirjassa: Vakkuri 1999:Opi tehokkaammin-Opi oppimaan
   • oppimiseen vaikuttavat: ohjaajan persoonallisuus, yhteistoiminnalliset oppimistavat, selkeät tavoitteet ja avoin toiminta
   • Flow-teoria: “virtauskokemus” motivaation kriteerinä emotionaalisesti positiivisia kokemuksia
     • edellytyksenä riittävät haasteet
     • syntyy autotelista (itseohjautuvaa) toimintaa
   • Ohjaajan tehtävänä tukea asiakasta
   • Tiedoissa: taustan selvittely, toimintavaihtoehdot, tavoitteen asettaminen tieto hoidosta, avusta, tuesta ja myös näiden rajallisuudesta. kirjallinen materiaali valittava tarkkaan (piiloviestintä!)
   • Tahdossa: sisäisen motivoitumisen, itseluottamuksen ja tulevaisuususkon tukeminen
   • Toiminnassa: tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen, neuvonta
3. ITSEOHJAUTUVUUS JA ITSEARVIOINTI
   • Toivotut teot eivät toteudu vahingossa; ne edellyttävät omaehtoista ponnistelua ja toisilta saatavaa tukea.
   • Tapahtumien hallittavuus:
     • Ulkoinen ei-persoonallinen hallinta (onni ,sattuma, kohtalo)
     • Ulkoinen persoonallinen hallinta ( ohjaaja ym merkittävät henkilöt)
     • Sisäinen persoonallinen hallinta (oma tietoinen, tai mielihalut )
     • Asiakkaan tukeminen tapahtumien hallitsemisessa
     • tue oivalluksia
     • ohjaa lähikehityksen vyöhykkeelle
     • tue omapäisyyttä
     • ole ankara ja vaativa
     • tee oppimissopimuksia
     • mahdollista kasvuryhmät
     • tue pysyvyyden kehittymistä
   • Arviointiin positiivinen lataus: vahvuuksien etsiminen, mahdollisuuksien osoittaminen, kehitystarpeen selventäminen, rohkaiseminen
   • Kirja: Ojala, Uutela: 1993: Rakentava vuorovaikutus WSOY
4. OHJAAMINEN JA TUKEMINEN
   • Vuorovaikutusosaaminen:verbaalinen ja non-verbaalinen
   • Tunneosaaminen: kyky käsitellä tunteita
   • Kohtaamisen pedagogiikka:
     • halu ymmärtää ja arvostaa toista
     • halu ja kyky olla psyykkisesti läsnä
     • vastavuoroinen sisäisten kokemusten jakaminen
     • kuunteleminen
     • välittäminen ja vastuu toisesta
     • molemminpuolinen hyvän olon ja yhteisyyden kokemus
5. IDEOITA:
   • Vertaisohjaus ja vertaisarviointi
   • Ongelmaperustainen oppiminen ( PBL)
   • Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO)
   • Vaihtoehtopedagogiat

   LOPUKSI TOVE JANSSONIA:
   On niitä, jotka lähtevät ja toisia, jotka jäävät niin on aina ollut.
   Kukin saa valita itse mutta on valittava ajoissa eikä koskaan saa antaa periksi.

PAINONHALLINNANOHJAUS KÄYTÄNNÖSSÄ:
“OIVALLUS, JONKA HALUAN JAKAA…”
ERIKOISSAIRAANHOITAJA MARJA-LEENA SUNI, IMATRA

• Tavoitteiden miettiminen ja kirjaaminen tärkeintä
• Mietimme omia oivalluksiamme, jotka koottiin toivottavasti kaikkien käyttöön

MITEN SELVIÄN VAIKEASTI LAIHTUVAN RUNSAASTI RAVINNOSTA TIETÄVÄN KANSSA?
RAVITSEMUSTERAPEUTTI TUULA HEIKIKINEN, HELSINKI

• Onko itseään tai ohjaajaa huijaavia asiakkaita?
• Taustojen selvittely: ruokapäiväkirja, painonkehityksen historia, arvioitu energiankulutus, liikunta
• Syitä: alhainen energiankulutus, PAV pienenee iän myötä, fyysinen aktiviteetti laskee, hormonitoiminnan muutokset, lääkitykset, sairaudet, yleisen aktiivisuuden väheneminen
• Tavoitteen määritys ja pitkäjänteinen toiminta
• Elämäntapamuutosten hyödyt
• Ruokavalioksi pääasiassa kasvikunnan tuotteita/osa VLCD/ n .1000 kcal/vrk hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja
• Arkiliikunta -> lihavuuden ennaltaehkäiseminen hauskempaa kuin laihduttaminen

TYÖTERVEYSHOITAJA TARJA KOSTIAINEN, HELSINKI

• Oli ohjannut työterveyshuollossa ryhmää osaksi sähköpostin kautta. Ryhmä oli samasta työpaikasta. Tarja kävi pitämässä harvakseltaan alustuksia ja väliaikoina ryhmä kokoontui itsekseen säännöllisesti viikoittain. Tarja lähetti sähköpostitse väliaikoina ryhmälle tehtäviä ja ryhmäläiset voivat ongelmissaan ottaa yhteyttä sähköpostin kautta. Positiivista oli, että ryhmä oli tyytyväinen ja kaikki tekivät aktiivisesti tehtävät. Negatiivista se, että ohjaaja ei aina ollut postin ääressä ja vastailu oli joskus aikaa vievää.

OPETUSHOITAJA MAIJA OJALA, TAMPERE

• Projekti terveyskeskusten kanssa ryhmähoidon aloittamiseksi
  • työyhteisön tuki ensiarvoisen tärkeää
  • moniammatillinen tiimi
  • pienin askelein eteneminen
  • tiedon “kaatamisen” sijasta tilaa oivalluksille
  • erilaisia työkaluja
  • liikunnasta voimavaroja arkeen
  • tiedon yksilöllinen soveltaminen

SANATON VIESTINTÄ VUOROVAIKUTUKSESSA
NÄYTTELIJÄ TUULA PIEPPONEN

• Näyttelijä Tuija Piepponen hauskutti yleisöä karrikoimalla käyttäytymistämme erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Siinä jäi ajattelemisen aihetta varmaan kaikille.

UUSI PUHEENJOHTAJA JA HALLITUS

Vuosikokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Tarja Kostiainen ja kolme uutta jäsentä hallitukseen. Koulutuspäivät päättyivät tutustumalla kreetalaiseen ruokaan ravintola Knossoksessa.

Takaisin Yhteenvedot koulutuksista -sivulle

Luentolyhennelmät:

C. Schalin-Jäntti, Geeneissäkö lihavuuden salaisuus - mitä vastaan asiakkaalle?

Takaisin Yhteenvedot koulutuksista -sivulle